Huoli koirasta

Heräsin eilen aamulla normaalisti töihin kuuden aikoihin aloittaen meikkaamisella ja Nata makoili vieressä. Jossain vaiheessa vilkaisin koiraa ja ihmettelin miksi se näyttää oudolta. Sen kuono oli aivan turvoksissa joka puolelta ja päässä oli monta paukamaa. Nata ei itse edes tajunnut mitä panikoin ja soitin tietenkin heti päivystävälle eläinlääkärille kysyäkseni mitä teen tuon kanssa. Onneksi eläinlääkäri rauhoitti tilanteen ja sanoi turpoamisen johtuvan luultavimmin allergiasta ja sanoi kyypakkauksen auttavan helpottamiseen. Koiraa tulisi vahtia koko päivä ettei turvotus leviä kaulan alueelle. 

Minä ja Joonas olimme molemmat menossa aamuvuoroihin, joten soitin töihin kysyäkseni mitä teen - jäänkö kotiin vahtimaan koiraa vai saanko ottaa mukaan. Työkaverit sanoivat, että ota koira mukaan mieluummin ja niin Nata oli minun työparina ;D Tosin se ei tullut asukaskäynneille mukaan, vaan oli yhteistilassa lukkojen takana ja toin asukkaita sinne rapsuttamaan Nataa erikseen. Turvotus laski lähes kokonaan työpäivän (7-14) välisenä aikana ja sen jälkeen lähdin apteekkiin ostoksille. 

Pääsimme Natan kanssa kotiin loppujen lopuksi ja olin todella väsynyt henkisesti rasittavasta työpäivästä. Menin sänkyyn makoilemaan ja Nata tuli viereen. Ei mennyt kuin muutama minuutti kun Nata rupesi ravistelemaan korvia. Ajattelin niiden olevan likaiset ja putsasin ne koirien korvanpuhdistusaineella. Edelleen korvien ravistelu jatkui ja sitten huomasin Natan päähän sekä korviin nousemaan uusia paukamia. Äkkiä kyypakkauksen pilleri koiralle naamariin ja koira parvekkeelle. 

Kodin suursiivous, lakanoiden vaihto ja tuuletus. JA VASTA MUUTAMA PÄIVÄ SITTEN OLIN SIIVONNUT.. Sitten soitin Joonakselle ja varoitin, että eläinlääkäriin on lähdettävä jos paukamat eivät häviä kun olemme pihalla. Kävimme koirapuistossa ja odottelin turvotuksen laskemista, puolessa tunnissa lähes kaikki olivat hävinneet. Kun tulimme sisälle ei onneksi paukamia ilmaantunut, mutta kyllä säikäytti ja toisekseen mille tuo koira voi olla allerginen? :o

tajusin ottaa kuvan vasta kun paukamat olivat nenän päältä jo lähteneet, mutta silmien välissä, päälaella ja korvissa on vielä vähän.
Nyt tulee kokoajan vahdittua Nataa ja seurattua sen käytöstä, koska tottakai omalle koiralleen tahtoo parasta. Toivottavasti tämä ei toistu!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaveilusta onnellisuudeksi