Ratsastusta vuorilla



















nää kaksi viimeistä kuvaa on otettu tabletilla, joten laatu sen mukainen :D
poniratsastaja :'D
En ole aiemmin ratsastanut Turkissa ollessani, mutta tänä vuonna pääsin vihdoin hevosen selkään! Josefine oli mahtava opas vuorilla pienen pippurisen ponin kanssa ja minulla oli myös iso poni alla. Minua kyllä pelotti olla kyydissä, koska poni oli varsinkin Leksan jälkeen hyvin pieni ja kapea. Nopeasti siihen kuitenkin tottui, mutta ehkä pysyttelen vain noissa hevosissa.

Keskiviikkona minulla oli kamera mukana reissussa ja otin enemmän kuvia maisemista. Tänään taas menimme lähes koko matkan ravissa tai laukassa. Alamäet tietenkin käynnissä ja voin sanoa, että ne alamäet eivät olleet samanlaisia loivia kuin Suomessa. Mäet olivat niin jyrkkiä, että kuin olisi vuoren rinnettä konsanaan mennyt ratsastaen ;) Eilen oli hiukan myrskyinen ilma vesisateineen, joten tänään vuorilla mentäessä tiet olivat aika hurjassa kunnossa osittain. Minua ei muuten pelottanut, mutta kyllä hiukan hirvitti laukata täyttä laukkaa, kun alle metrin päässä on monien kymmenien metrien pudotus. 

Minun poni oli keskiviikkona hyvinkin rauhallinen, mutta eilisen koko päivän sisälläolon takia se oli erittäin pirtsakka :'D Minua niin nauratti, kun sillä oli niin pieni ravi ja laukka, että oli melkein mahdotonta keventää. Ja vaikka menimme pari mäkeä täydessä pukkilaukassa, ei se tuntunut miltään! Hyvin pysyi kyydissä ja vaan nauroin hulluna. Tiedän, että jos Leksa olisi tehnyt samat niin en olisi pysynyt millään kyydissä! 

Tuossa tallissa Horse Village Alanya on pelkästään rescue-eläimiä - hevosia, kanoja, koiria ja kissoja. Siellä oli myös aasi! Hirveän ystävällisiä ihmisiä ja ihania eläimiä koko farmi täynnä. Ensi reissulla on pakko kyllä päästä uudestaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ilotulitusta

Haaveilusta onnellisuudeksi