Monimutkainen introvertin elämä








Olen välillä monimutkainen ihminen näkemisten kanssa. Erakkona elämä on toisinaan liian mukavaa ja siksi on vaikeaa saada sovituksi näkemistä kenenkään kanssa. Saatan kyllä haluta nähdä usein ihmisiä, mutta toisinaan haluan vain olla yksin ja minun tekisi mieli perua kaikki näkemiset. Jos on liian kiireistä elämässä yleisesti enkä koe saavani tarpeeksi lepoa, jätän suosiolla joidenkin ihmisten näkemisen vähemmälle. Jotkut ihmiset taas antavat minulle rutkasti virtaa ja sellaisia ihmisiä on pakko nähdä useammin sekä säännöllisemmin. Minun kanssa on välillä oikeasti vaikeaa sopia näkemistä, koska tarvitsen oikeasti lepoa ihmisistä. Minkäs teet. Sitten mietitään ja ihmetellään, miksei minulla niitä ystäviä ihan hirveästi ole ;) Minä en tosin mieti, mutta jotkut miettii minun puolesta. Tämä jos joku on äärimmäisen huvittavaa.

Töissä minun on pakko olla sosiaalinen, koska olen hoitotyössä. Minun on pakko joka työpäivä kohdata ihminen ja puhua asioista, kuunnella parhaani mukaan ja osata vastata sujuvasti. Olen oikeasti tuollaisissa tilanteissa todella hyvä ja tarvittaessa puhua pölpötän kuin Runeberg. Työpäivän jälkeen taas olen usein hyvin kommunikaatiokyvytön ihminen ja menen herkästi lukkoon yrittäessäni keksiä jotain puhuttavaa. Onneksi vapaalla ollessani yksin lataudun pikkuhiljaa takaisin sosiaaliseksi olennoksi. Kuitenkin joskus ollessani monta päivää yksin huomaan jossain vaiheessa latautuneeni liikaa ja silloin tämä puhevarasto on purettava johonkin ihmiseen. Sen takia monen vapaan jälkeen koen työpäivien tulevan tarpeeseen, koska siellä tämä latautunut varasto tyhjenee nopeasti ja sitten töistä päästessäni olen sopivasti "akku vähissä", kunnes pääsen uudestaan lataukseen. Ehkä myös vapaalla on toisinaan hyvä nähdä ihmisiä ;) 

Ylempänä mainittu ylilatautunut tila minulla oli viimeksi ollessani kolmella vapaalla tällä viikolla. En voinut käsittää, miten olin ottanut itselleni kolme vapaata enkä suunnitellut yhdellekään päivälle mitään sosiaalista kontaktia. Olin ajatellut yövuorojen jälkeen tarvitsevani enemmän palautumisaikaa, mutta hah. Jatkossa tiedän suunnitella näkemisiä/tekemisiä jo hiukan etukäteen, ettei tällaista ylilatautunutta tilaa tule toiste ;)

Osaako kukaan samaistua tällaiseen tilanteeseen? 

ps. nämä kuvat ovat otettu Nikkilä/Hinthaara/Porvoo-akselilta keskiviikkona.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ilotulitusta

Haaveilusta onnellisuudeksi

Oma hevonen